Opiskeluhyvinvoinnin muutoksen avaimet
Opiskelijoiden hyvinvointi on laskussa. Opiskeluhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin tulisi saada muutosta, kirjoittavat Tommi Haapakangas, Sanna Pantsar ja Veera Annunen artikkelissaan. Ratkaisuksi ja opiskelijoiden kokeman hyvinvoinnin lisäämiseksi he ehdottavat opiskelu-uupumusta ennaltaehkäiseviin toimiin ryhtymistä, pedagogisia keinoja ja luonnon hyödyntämistä.
Opiskeluhyvinvointi on tärkeää opiskelijalle itselleen, mutta myös yhteiskunnan toimivuudelle ja tehokkuudelle. Jos opiskeluhyvinvointia ei tueta, kasvaa riski opintojen viivästymiseen ja keskeytymiseen, kirjoittavat Tommi Haapakangas, Sanna Pantsar ja Veera Annunen artikkelin Luontosuhdekurssin vaikutus korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin kokemukseen abstraktissaan.
Artikkeli Luontosuhdekurssin vaikutus korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin kokemukseen luotiin Pantsarin ja Annusen tekemän AMK-opinnäytetyön Laadullinen tutkimus opiskelijoiden kokemista hyvinvoinnin muutoksista monimuotoisen luontosuhdekurssin aikana pohjalta. Tutkimuksessa saatiin selville, että luontosuhdekurssilla on paljon positiivisia vaikutuksia opiskelijoiden fyysiseen, sosiaaliseen ja etenkin psyykkiseen hyvinvointiin. Lue lisää tutkimuksen tuloksista tästä.
Seuraavaksi otteita Haapakankaan, Pantsarin ja Annusen artikkelista:
Vuoden 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan joka kolmas opiskelija kokee opiskelustressin, uupumuksen ja mielenterveyden häiriöiden vaikuttavan hyvinvointiinsa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021).
Voisiko opiskelijoiden keskuudessa lisääntynyt uupumus kieliä puutteellisista pedagogisista keinoista etäopetuksessa?
Eikö luonto oppimisympäristönä olisi oiva ratkaisu ylläpitää ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja samalla tehostaa oppimista? Luonnon hyödyntäminen oppimisympäristönä ei vaadi opettajalta paljon eikä vie välttämättä yhtään resursseja koululta. Tämä meitä ympäröivä luonto huoltaa ihmisen psyykkistä terveyttä (Arvonen, 2015, s. 12) – vieläpä ilmaiseksi. Etenkin näinä aikoina luonto voisi olla se paikka, jossa opiskelijatovereita pääsisi näkemään opintojen merkeissä. Jos luontoon ei voida mennä yhdessä, voitaisiinko luonnossa opiskella edes etäyhteyksien välityksellä? Kaikkialla maailmassa ei ole samanlaista etuoikeutta päästä luontoon kuin meillä Suomessa. Eikö olisi suorastaan väärin olla käyttämättä tätä mahdollisuutta hyväksi?
Korkeakouluissa opiskelijoiden uupumiseen on havahduttu. Opetus- ja kulttuuriministeriö avasi erityisavustushaun syksyllä 2020 korkeakoululuille, opiskelijajärjestöille, ylioppilaskunnille, opiskelijakunnille sekä korkeakoulutoimijoille (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Rahoituksen päätavoitteena on edistää korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia. Tarkasteltaessa avustuksen saaneiden hankkeiden teemoja on merkillepantavaa se, että kaikki hankkeet suuntautuvat opiskelijoiden tukitoimiin, vertaistukeen ja ohjauksen kautta annettavaan hyvinvoinnin tukeen. Yhtään pedagogiikan kehittämiseen liittyvää hanketta ei rahoitettu (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2021.)
Muun muassa Psykologi Soili Poijula näkee, että ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä on Suomessa liian vähän. Poijulan mukaan Suomessa tehdään lähinnä korjaavaa mielenterveystyötä. (Niinistö, 2021.) Ehkäisevät mielenterveystoimet ovat kuitenkin aina kustannustehokkaampia toimenpiteitä kuin korjaava hoito. Oikea-aikaisilla ja toimivilla mielenterveyttä tukevilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa julkiselle taloudelle merkittävää kustannussäästöä. (Suomen Mielenterveys Ry, 2022.)
Vuosien 2018–2020 välillä toteutettiin Voimaa opiskeluun hanke, jonka tulokset osoittivat, että uupumusta voidaan ennaltaehkäistä ja jaksamista voidaan ylläpitää ja vahvistaa (Ärling & Hannukkala, 2020, s. 12). Hankkeessa vahvistettiin, että koulutusorganisaatioiden toimintakulttuurin ja opetussisältöjen pitää olla opiskelijoiden mielenterveyttä tukevia (Ärling, 2020, s. 12, 68). Mielenterveyden ongelmat ovat suurin opiskelukykyä alentava tekijä, ja opiskelijoiden jaksamisen ja elämäntaitojen vahvistaminen kuuluu täten luonnolliseksi osaksi koulujen toimintaa (Savolainen, 2020, s. 8).
Olisiko siis aika myöntää rahoitusta pedagogiikan kehittämiseen, jotta pystyttäisiin ja osattaisiin muodostaa opiskelijoiden hyvinvointia paremmin tukevia opetuskokonaisuuksia? Voitaisiinko pedagogiikan kehittämiseen myönnettävällä rahoituksella näin ennaltaehkäistä opiskelijoiden uupumusta?
Tommi Haapakangas, Liikunnan ja vapaa-ajan koulutuksen lehtori
Sanna pantsar, Liikunnanohjaaja AMK
Veera Annunen, Liikunnanohjaaja AMK
Consultican työskentely-, oppimis- ja opetustyylianalyysit (WSA, LSA ja TSA) ovat mahdollisuus kouluille tukea opiskelijoiden hyvinvointia ennaltaehkäisevällä tavalla. Teemme Lapin AMK:n kanssa tärkeää opiskelu-uupumuksia ennaltaehkäisevää työtä analyysiemme avulla ja myös Business College Helsingissä on hyödynnetty analyysejämme osana maahanmuuttajaopiskelijoiden yksilöllisten oppimisympäristöjen ja -olosuhteiden kehittämistä. Olisiko WSA- ja LSA-analyysit teidän keinonne tukea opiskelijoita? Lue lisää.
Haapakangas oli pitämässä artikkelista korkeakouluyhteisön hyvinvointiin liittyvän alustuksen Pedaforum 2022 - korkeakoulupedagogiikan päivillä 24.-25.8. Helsingissä.
Tapahtuman tarkoituksena on jakaa kokemuksia ja tietoa korkeakoulupedagogiikkaan liittyvästä tutkimuksesta, jotta korkeakouluopetusta voitaisiin kehittää entistä laadukkaammaksi. Tänä vuonna tapahtuman teemana oli “korkeakoulupedagogiikka 2030” ja tapahtuma herätti paljon mielenkiintoa (Laukia 2022).
Tapahtumassa kuultiin kiinnostavia aiheita alustusten, työpajojen, symposiumien ja posterinäyttelyiden muodossa. Haapakangas kertoo tapahtumasta seuraavasti:
“Kuunnellessani tutkijoiden esityksiä opiskelijoiden hyvinvointiin ja työkykyyn liittyen tulin hyvin vakuuttuneeksi sisäisten aistien ja tiedonkäsittelykyvyn tehostamisen tärkeydestä. Esimerkiksi Helsingin Yliopistossa oli tutkittu tiedonkäsittelykyvykkyyden ja hyvinvoinnin kokemuksen yhteyttä. Havainto oli se, että mitä parempi tiedonkäsittelykyky on, sen paremmaksi opiskelijat kokevat hyvinvointinsa. Näyttäisi siltä että luontokokemuksella ja sen reflektiolla näyttäisi olevan yhteyttä sisäisten aistien käytön tehostumiseen ja vaikuttaako se sitä kautta myös tiedonkäsittelykyvykkyyteen. Tätä ei vielä tiedetä mutta viitteitä siihen on.”
“Harmillisen vähän kuitenkin luontoa arvostetaan oppimisen tehokkuuden lisääjänä. Siitä ei oikeastaan puhuta. Tätä kirjoittaessani olen opiskelijoiden kanssa Consultican Kiihdytetyn oppimisen arktisessa elämyskeskuksessa jossa katto on korkealla ja seinät leveällä. Jo vuorokaudessa opiskelijat raportoivat opiskelun flowsta ja siitä, että oppiminen tempaa mukaansa ilman pakottamista ja pinnistelyä.”
“Pian saamme lisää tuloksia LSA:n hyödynnettävyydestä osana opiskelijan itesohjautuvuuden ja opiskelukyvyn tukemisesta. Pysy kuulolla.”, Haapakangas kehottaa.
Lähteet:
Annunen, V. & Pantsar, S. (2021). Laadullinen tutkimus opiskelijoiden kokemista hyvinvoinnin muutoksista monimuotoisen luontosuhdekurssin aikana.
Arvonen, S. (2015). Metsämieli: kehon ja mielen kuntosali. Metsäkustannus Oy.
Laukia, J. (2022). Haettu 21.9.2022 osoitteesta https://julkaisut.haaga-helia.fi/pedaforum-2022-korkeakoulupedagogiikan-paivat/
Niinistö, M. (18.5.2021). Koronan päättyminen ei välttämättä ratkaise puhjenneita mielenterveyden ongelmia – osa toipuu hyvin, mutta asiantuntijat ovat huolissaan nuorista. Yle Uutiset | yle.fi. https://yle.fi/uutiset/3-11934066
Opetus ja kulttuuriministeriö. (julkaisuaika tuntematon). Erityisavustus Koronaepidemian vuoksi tarvittaviin toimenpiteisiin korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Haettu 5.3.2022 osoitteesta Erityisavustus Koronaepidemian vuoksi tarvittaviin toimenpiteisiin korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetus ja kulttuuriminsteriö. (18.1.2021). Avustukset. Haettu 5.3.2022 osoitteesta Myönnetyt+avustukset+vuodelle+2021.pdf (okm.fi)
Savolainen, M. (2020). Esipuhe – Tulevaisuustyötä parhaimmillaan! Teoksessa M. Ärling (toim.), Voimaa opiskeluun – otetta ohjaukseen. Voimaa opiskeluun -hankkeen loppujulkaisu. (s. 8-9). Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Suomen mielenterveys ry. (14.1.2022). Aluevaalit ovat mielenterveysvaalit. https://mieli.fi/yhteiskunta/mielenterveys-suomessa/mieli-ryn-aluevaalitavoitteet-2022/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (julkaisuaika tuntematon). Korkeakouluopiskelijoiden terveys ja hyvinvointitutkimus KOTT. Haettu 5.3.2022 osoitteesta Tulosraportti - KOTT-tutkimuksen tuloksia - THL (terveytemme.fi)
Ärling, M. (2020). Opiskelijat tarvitsevat turvaverkkoja. Teoksessa M. Ärling (toim.), Voimaa opiskeluun – otetta ohjaukseen: Voimaa opiskeluun -hankkeen loppujulkaisu. (s. 68–70). Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Ärling, M. & Hannukkala, M. (2020). Voimaa opiskeluun – Toimintamalleja opiskelijan tueksi. Teoksessa M. Ärling (toim.), Voimaa opiskeluun – otetta ohjaukseen: Voimaa opiskeluun - hankkeen loppujulkaisu. (s. 11–15). Diakonia-ammattikorkeakoulu.